Tervetuloa kotisivuilleni

Hei ja tervetuloa Adam Brosscon kotisivuille. Olen Adam ja olen syntyperältäni USA:n kansalainen. Syntynyt olen Atlantassa, mutta pian huomasin olevani melkoisen levoton sielu ja matkustelevani ympäri maailmaa työn perässä. Periaatteessa työpaikkanani onkin koko maailma ja eri kokoiset kaupungit ja pienemmät kylät. Ai mitäkö teen työkseni?

Olet ohjelmistokehittäjä ja ohjelmoija ja asun tällä hetkellä Helsingissä. Olen nyt työskennellyt pidemmän aikaa Helsingissä, ja varmasti huomaat että olen ollut täällä niin kauan että melkein osaan tämän ihanan kielen täydellisesti. No ei sentään, tämän tekstin auttoi kääntämään hyvä ystäväni Samuli, joka on ollut koko vierailuni ajan isona tukena ja turvana. Meistä on tullut hyviä ystäviä ja varmasti tulemme tapaamaan toisiamme ainakin Skypen avulla, mutta myös muutenkin, mihin ikinä sitten seuraavaksi menenkin.

Olen tällä hetkellä työskennellyt Softech2 nimisessä helsinkiläisessä yrityksessä ja nyt projekti mihin minut aikanaan valittiin, on päättymässä. He olisivat halunneet pitää minut vielä kolmen vuoden jälkeen mukana yrityksessä uusien projektien parissa, mutta päätin että nyt on aika siirtyä todellakin eteenpäin. Kolme vuotta on mennyt hujauksessa ja päivääkään en vaihtaisi pois vaikka hiemanhan se harmitti kun räntää satoi suurin piirtein alaviistosta ja pakkastakin oli enemmän kuin maan lait sallivat.

Helsinki on yksi maailman upeimmista kaupungeista. En ennen Helsinkiin tuloani tiennyt kaupungista juurikaan mitään ja olinkin todella yllättynyt mitä kaikkea tämä kaupunki meille tarjosi. Ennakkoluuloja oli tietenkin jonkin verran, mutta ne karisivat todella pian oikeutetusti selästä, vähän niin kuin joka paikassa. Jokaisesta paikasta jokaisella on varmasti olemassa erilaiset ennakkoluulot, mutta olimme kuitenkin todella otettuja helsinkiläisten ystävällisyydestä ja avuliaisuudesta jokapäiväisessä elämässä. Ai ei muka suomalaiset hymyile? Ei muuten pidä paikkaansa.

Mihin tästä sitten eteenpäin? Odottelen juuri vastauksia jättämiini työhakemuksiin ja paikkakunta voi muuttua radikaalistikin. Vaimon kanssa päätimme että Suomi jää nyt joka tapauksessa taakse ja todennäköisesti koko Pohjola ja Baltiakin, sillä olemme näiden kolmen vuoden aikana reissanneet niissä melkoisen paljon. Haluammekin kokeilla nyt ihan jotain uutta, mutta sen voimme luvata että joskus vielä palaamme takaisin Suomeen ja Helsinkiin, sillä täällä on osa meidän sydämiämme.

Tulen tässä blogissa paljastamaan seuraavan matkustuskohteemme heti kun kyseinen asia meillekin selviää. Ensi tulee kuitenkin huolehtia projektit loppuun joka saralla täällä Helsingissä ja järjestää kunnon läksiäiset. Onneksi nykyään on niin hyvin mahdollista pitää yhteyttä toistensa kanssa myös internetin välityksellä. Palataan aiheeseen!